lauantai 9. kesäkuuta 2012

Ajatuksia ennen Miamia... 6 päivää kisoihin!


No niin, nyt on painettu töitä yli 6kk ja h-hetkeen on enää 6 päivää. Ajatukset ovat.. hmm... erittäin sekavat. Toisaalta odotan lavalle pääsyä, tsemppaan treeneissä mahdollisimman hyvin (jotta valmentajani Else Lautala ja Kanerva Ahonala saisivat olla ylpeitä), mutta vaikeinta on päästä tämän jatkuvat väsymyksen yli ja odotankin sitä, että kisat ovat ohi ja saan juoda 1 lasin valkoviiniä ja syödä sushia! Dietti on tiukka, työt painavat päälle, mutta silti on vaan pakko puristaa vielä hetki! :) Ilman tukijoukkoja tämä ei olisi mahdollista. Tunteet menevät päivän aikana joka suuntaan, joskus kroppaa särkee koko ajan, nälkä on.. nooh... koko ajan tai no ei nälkä, mutta MIELITEOT (karjalanpiirakat, letut, perunat, maitorahka, sushi... KAIKKEA tekee mieli) seuraavat sinne minne ikinä menenkin (myös uniin) ja vaikka kuinka olisin juuri jo syönyt ja ähkyssä. huh huh. Ja minä tyttö kun nyt satun rakastamaan ruokaa iiiiiiihan pikkusen vaan. Kaikesta tästä huolimatta kertaakaan ei ole tullut mieleenikään heittää hanskoja tiskiin, ei kertaakaan! On ihanaa asettaa tavoitteita, johon sinä yksin voit vaan itsesi viedä. Olen erittäin onnellinen ja etuoikeutettu niistä ihmisistä, joita ympärilläni on auttamassa joka päivä, mutta silti se olen yksin minä, joka tämän kropan on muokannut ja minä teen päätökset mitä suuhuni laitan vaikka kuinka olisin heikko hetki ja järkyttävä nälkä. Kaikki on kiinni motivaatiosta ja tahdonvoimasta!!! Tietyt ihmiset eivät tule koskaan ymmärtämään miksi teen tätä, miksi laitan itseni näin likoon ja miksi olen valmis jättämään tietyt asiat väliin vain yhden päivän takia. Haluan ylittää itseni joka päivä. Työssäni kannustan ihmisä laittamaan itsensä etusijalle päivittäin, sillä kukaan muu ei sitä puolestasi tee ja täällä pallolla eletään vain kerran, joten tee asioita tänään, sillä koskaan ei tiedä mitä huominen tuo tullessaan. Toivon, että tutut, tuntemattomat, ystävät, kaimat, asiakkaat ja läheiset ymmärtävät minua vielä muutaman päivän ja antavat anteeksi väsymyksen, aisoiden (isojen ja pienien) unohtelun ja jaksavat kannustaa edelleen, nyt sitä vasta tarvitaankin. Arvostan teitä erittäin paljon ja te itse tiedätte ketä tarkoitan. Olette tehneet päivistäni hieman helpompia. Teitä odottaa yllätys, kun palaan kotiin Miamista <3 Olen maailman onnellisin (nälkäisin, väsynein, mutta silti hymyilevin) tyttö juuri tällä hetkellä. Kiitos.

 Peace, Koutsi.